Sunday, January 30, 2011

Tuhlaajapoika, osa II

Poika toivoo isänsä kuolemaa. Näin meille kerrotaan Luukkaan evankeliumin luvun 15 jakeessa 12. Tarina alkaa siten, että poika kysyy isältään perintöä. Hän siis toivoo, että isä kuolla kupsahtaisi, jotta hän saisi tämän omaisuuden. Siihen aikaan perinnönjako tapahtui useimmiten isän kuoleman jälkeen, mutta joskus myösä tämän eläessä. On kuitenkin varmaa, että kukaan isä ei halua kuulla tälläistä tulevan lastensa suusta. Onko mielestäsi pojan ja isän suhde hyvä, vallitseeko rauha heidän välillään? Ei minunkaan mielestäni.

Poika saa omaisuutensa, ja hän lähtee ulkomaille. Mutta pian kohtalo puuttuu peliin. Kuten nykyäänkin Amerikassa, ja toki myös täällä Suomessa, nälänhätä on todellinen asia. Leipäjonossa on entistä useampi ihminen. Samoin kävi tälle pojalle. Hattu kouraan, ja leipää pyytämään.

Ajattelet varmaan jo tässä kohdin, että poika saa vain sen minkä ansaitsee. Ahneus ei usein saa hohdokasta päätöstä. Ja kun luemme jakeessa 17 tämän pojan yksinpuhelun, niin saamme vaikutelman katumuksesta. Poika tekee parannuksen. Tai siltä se ainakin vaikuttaa.

Nyt, muistat varmaan, että tätä tarinaa oli kuuntelemassa kaksi ryhmää: fariseukset ja syntiset. Ero heidän välillään oli se, että toiset tunsivat Raamatun ja toiset eivät. Ja kun nämä fariseukset kuulivat pojan sanovan nuo sanat 'Isä minä olen tehnyt syntiä taivasta ja sinua vastaan' niin heille tuli assosiaatio. He olivat kuulleet nuo sanat jossain muualla. He kuulivat Faaraon äänen. Faaraohan sanoo Moosekselle ja Aaronille, " Minä olen rikkonut Jumalaanne ja teitä vastaan" (2. Moos 18). Tämän vuoksi syntiset, tai publikaanit, eivät osanneet tunnistaa tätä yhteyttä, koska he eivät olleet kuulleet paljoakaan Raamattua. Tuntien Raamatun opetukset syvällisesti Jeesus tahtoo tässä "näpäyttää" fariseuksia. Poika ei tule kotiin katuen, vaan juonen kanssa.

Haluan pysähtyä tähän kohtaan tällä kertaa. Monta kertaa ihmiset kertovat, että he eivät tohdi lähestyä Jumalaa. He tietävät ja tunnistavat oman pahuutensa, puuttellisuuden ja jopa suoranaisen vihansa, joka kohdistuu Jumalaan. Suostuisiko Jumala ottamaan vastaan ihmistä, joka valehtelee motiiveistaan ja on ihmisyyden ilmentymä - kiero ja itsekäs? Tämän tarinan opetus on siinä, että tällä pojalle on rohkeutta. Kaikesta huolimatta mitä aikaisemmin on tapahtunut tämä poika uskaltaa kohdata isänsä. Tämä on ensimmäinen askel elämän tiellä. Rohkeus vaatia armoa, uskallus tarttua mahdottomaan. Jatketaan tästä ensi kerralla.

0 comments: